sunnuntai 15. heinäkuuta 2018

Dieettiviikko 9 - hyvästi, vaaka!

Sunnuntaina edellisen viikon (vko 8) lopussa laitoin tapani mukaan valmentajalle pitkän stoorin. Treffattiin valmentajan kanssa tosiaan lauantaina ja puhuttiin pitkä tovi, mietittiin mitä tehdään seuraavan kuukauden aikana ja miten. Elokuun alkuun asetettiin tietty painotavoite, josta mainitsinkin jo viimeksi. Lisäksi sovittiin (eli minä myönnyin) siihen, että "tankkauspäivistä" ei tingitä - niistä ei kuulu ajatella, että ne olisi jotenkin ansaittu, mikä tottakai kuulostaa ehkä hieman syömishäiriöiseltä toiminnalta. Korkeampikaloriset päivät pidetään siksi, että ne pitävät koneen käynnissä. Tämä varmasti oli yksi iso tekijä, kun paino junnasi paikallaan. Kolmas sovittu asia oli, että alan tekemään syvävenyttelyä joka ilta. Tämä oli mulle ihan uusi asia, mutta käytännössä valmentaja tarkoitti syvävenyttelyllä sitä, että ollaan jossain venytysasennossa viisi minuuttia ja ei tehdä muuta kuin hengitetään. Toimii siis meditatiivisena harjoituksena.
"Pitääkö mun tehä sitä joka ilta?
- Every fucking night"
Puhuttiin myös hieman tulevista muutoksista, jotka tehtiin tällä viikolla. Sunnuntain raportoinnin pohjalta sain myös samantien vastauksen, että nyt pitäisi saada jollain tapaa luotto siihen, että oma kroppa toimii. Lisäksi ehdotuksena (joka tarkoitti siis enemmänkin käskyä) tuli se, että en tsekkaa painoa ainakaan viikkoon, eli puntarille ei ole asiaa. Tämä herätti mussa ristiriitaisia fiiliksiä - en tiennyt aiheuttaisiko se enemmän ahdistusta vaiko helpotusta.

Viikko alkoi siis maanantaina pidettävällä korkeakalorisella päivällä, joka valmentajan sanoin olisi aivan äärimmäisen tärkeää pitää mahdollisimman pian. Koko maanantain mulla oli todella hyvä ja energinen olo ja oli ihanaa saada syödä isompi setti hiilareita. Maanantai-iltana valmentaja laittoi mulle myös uudet ruokavaliot, koko ajan on siis ollut vaihtelua treeni- ja lepopäivien välillä ja samalla mennään edelleen. Kalorit tippuivat hieman ja samalla makrojakauma muuttui - tästä eteenpäin mennäänkin aika vähillä hiilareilla ja saa nähdä, mitä kroppa siitä sanoo. Lepopäivien ateriamäärä tippui myös viidestä kolmeen ja ruuat olisi tarkoitus syödä n. 10 tunnin aikaikkunassa, eli venyttää aamupalaa myöhemmälle.

Viikko alkoi korkeammilla kaloreilla, jolla saatiin aineenvaihduntaa boostattua

Toinen muutos (tai kolmas, ruokavalion ja vaakakiellon lisäksi) oli, että aamupalaa siirretään joka aamulta myöhemmäksi ja heitän aamulla pienen kävelyn tyhjällä vatsalla kropan herättelemiseksi. Mun aamuihin ei juurikaan erillisiä aamuaerobisia mahdu (aiemmin olen siis herännyt klo 5:50 jos olen mennyt klo 8:00 töihin), eikä tarkoitus vielä tässä kohtaa ollutkaan lisätä erillisiä aerobisia. Käytännössä toteutan tämän siis niin, että pakkaan myös aamupalan mukaan ja syön sen vasta töissä. Lähes poikkeuksetta kävelen aina työmatkat (n. puolen tunnin matka), joka nyt sai siis tämän aamukävelyn roolin. Ja mikä parasta - näin mä saan myös aamuun puolesta tunnista tuntiin enemmän aikaa nukkua! Viikonloppuisin eli vapaapäivinä, kun tuota työmatkakävelyä ei tule, teen aamusta 15-20 minuutin kävelyn tyhjällä vatsalla. That's my cardio.


..ja seuraavat aamupalat näyttivätkin sitten tältä - makroja muutettiin ja aamut mennään proteiini-rasvapainotuksella. Aamupalan pääsen syömään jatkossa aina vasta töissä.

Uusia lisäravinteita käyttöön

Ysiviikolla laitoin valmentajalle kuulumiset jo perjantaina hänen pyynnöstään, ja niiden perusteella tulikin jokunen muutos. Ei muutoksia ruokavalioon tai treeneihin - vaan mihin? Koko valmennuksen ajan (v. 2016 syksy/talvesta) olen täyttänyt päivittäin tietokoneella ns. seurantaa, joka siis käytännössä tarkoittaa Excel -taulukkoa, johon kirjaan päivittäin mm. unen määrän ja laadun, aamusykkeen, painon, treenit, stressitason, vatsan toiminnan, poikkeamat ruokavalioon ja muita ajatuksia päivästä. Perjantaina valmentaja ilmoitti, että unohdetaan tämä seuranta (kyllä, siellä on parin vuoden data jokaiselta päivältä).
"Pystyt todella hyvin ilmaisemaan itsesi kirjoittamalla"
Tarkoituksena on minimoida kaikki mahdolliset stressitekijät, vaikken tiedä, aiheuttaako tuo taulukon rustaaminen niinkään stressiä, sillä aika rutiiniahan se on. Mä tokaisin, että tässähän tippuu aivan kärryiltä! Mutta, ei kai kokeilusta haittaakaan ole. Valmentajan mukaan mä pystyn tuomaan esille todella hyvin ajatukseni, tunteeni ja ylipäätään kokonaiskäsityksen sen hetkisestä tilanteesta pelkästään kirjoittamalla, eikä yksittäisiä numeroita tarvita sitä kertomaan. Perjantaiaamuna tsekkasin myös painon, jotta saatiin joku käsitys siitä missä ollaan. Arvaatteko miten kävi? Edellisenä iltana mä aloin stressaamaan tulevan aamun puntaria, ja perjantaiaamuna kroppa tietysti oli nesteinen, eikä lukemat luultavasti vastanneet todellisuutta. Junnausvaiheesta oltiin tultu kuitenkin 0,7 kg alaspäin, eli ainakin eteenpäin mennään. Muuten viikko sujui huomattavasti paremmilla fiiliksillä, eikä stressiä vaakalukemista ollut - näin peilistä, että homma etenee. Määritettiin myös kuviot jatkolle - unohdetaan siis seuranta, seurataan ainoastaan mieltä ja kuntoa. Tsekkaan painon silloin, kun tuntuu hyvältä ja otan kuvat tai videon kunnosta sen enempää miettimättä. Muuten mä tietysti jatkan sunnuntaista raportointia valmentajalle ja annan sanaisen arkkuni laulaa entistäkin enemmän.

- Jade

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

UUSI OSOITE!

Hola! Nyt pääsen paljastamaan teille ihan supereita uutisia, vaikkei tämä mikään salaisuus enää olekaan. Mua instassa ja snäpissä seur...